Matti Holopainen

Sosiaalisuunnittelua?

2012-10-27T00:30:01+03:00

Taannoin kerrottiin lääkäreiden verosuunnittelusta. Yksitysilääkärietä talliinsa houkuttelvat firmat tarjoavat nuorille tulokkailleen verosuunnittelupalvelua. Hyvillä valinnoilla voi välttyä jopa 40 000 euron veroilta. Tämä kuvaillaan mediassa hyväkysttävänä itsestään selvyytenä, kun lakia ei rikota.

Mitenkä on sitten niin kielteistä, jos kansalainen keskittyy käyttämään yhteiskunnan tukia hyväkseen. Jos toimeentulotukea pystyy huijaamaan täysimääräisenä, niin vuodessa ei pääse yli kymmenen tuhannen perusteettoomaan tuloon. Eikö tämä olisi pienempi vedätys yhteiskunnalta? Asiantuntijat puhuvat, ettei sosiaaliavulla yleiseti ottaen pääse ylös köyhyysrajasta.

Samanlainen eriarvoisuus tuli puheeksi vaaliteltalla käyneen rouvan kanssa. Hän ei saa kotiapua hankalaan lastensa hoitotilanteeseen, kun sitä apua ei kunnalla ole. Yksityistä kodinhoitoa hän ei pysty ottamaan, kun ei toimeentuloasiakkaana voi hyödyntää kotitalousvähennystä. Rikkaampi perhe voi ottaa kodinhoitopalvelua, vaikka siivousta, yhden kuukauden ilmaiseksi, kun itse maksaa yhden kuukauden. Onko tasa-arvoista? Rouva harkitsi valitusta aluevalvontaviranomaiseen.

Tulee mieleen vanha vitsi: Kuinka onkin niin iso ero tuleeko haudatuksi kunnan vai valtion kustannuksella?

Attendo terveydenhoito!

2012-10-22T00:38:01+03:00

Tarkoittaakohan huomio? Päättäväinen vanhempi rouva tuli vaaliteltalle potkupyörällään ja ensi puhuttelukseen kehoitti: "Potkaiskaa ne attendot pois kaupungin terveydenhoidosta!". Johtopäätös oli tullut parin viikon Peijaksen sairaalan reissulla kaatumisen aiheuttaman hoidon kokemuksena. Päivystyksessä oli tyly kohtelu ja kivulloista odotusta. Tässä ensivastaanotossa on nimenomaan se Attendo MedOne. Myöhemminkin, toivuttuaan Peijaksen puolelta kaupungin akuuttiosastolle potilas joututui vaatimaan lisätutkimuksia, kun oli varma murtumasta. Jatkokuvauksissa se todettiinkin.

Molemmat olimme yhtä mieltä, että myös Tikkurilan terveysaseman palvelu on mennyt tukkoon, vaikka onkin vielä kunnan omassa hoidossa. Listalääkärille pyrkiessäkin on jonotettava jo puhelimessa. Kun lopulta pääsee lääkärille, niin tämä katselee enimmäkseen tietokoneen ruutua ja pyytää potilasta siinä ohessa kertomaan asiansa. Rouvalle jäi olo, että ottiko vakavasti hänen puheesa? Ei lohduttanut sekään, että päivävastaanotolla oli vielä hullumpi tilanne. Potilaita täysi odotustila, viimeiset istuivat lattialla. Miten tällaiseen tilanteeseen on jouduttu, kun aikaisemmin vastaanotto Tikkurilssa sujui joustavasti? Muistan, kun kymmenisen vuotta sitten murtuneeseen käteeni vaihdettiin kipsi puolessa tunnissa ja siinä kahden lääkärikäynnin välillä olin käynyt röntgenissäkin.

Totesin keskusteluun, mitä vuoden 2013 talousarvioesityksestä luemme: Asiakaskriteereitä tiukennetaan tai terveyskeskuskäyntien määrän ennakoidaan vähenevän. Tähän lisäksi johtavien virkamiesten lausunnot, että kaksi terveyskeskusta Vantaalla riittää. Tikkurilassa terveyskeskus varmaankin säilyisi siinäkin vaihtoehdossa, mutta nykymenon perusteella sen palvelukyky romahtaisi potilastulvaan.

Lääke terveydenhoidon ahdinkoon on lisää lääkäri ja hoitaja työpareja, useaan vuoteen ei ole lisätty. SOTE-rakennekeskustelu tuntuu terveyskeskuksen jonossa etäiseltä teoretisoinnilta, vaikka tärkeää lieneekin?

Kaksisataatuhatta puuttuvaa tukituntia

2012-10-18T23:25:01+03:00

Vantaan kaupunginjohtaja julkaisi vuoden 2013 talousarvioesityksen. Se on kesän velkaohjelmasta tuttu linjaltaan, leikkaa palveluja. Vasta nyt alkaa kaikessa alastomuudessaan paljastua, mihin äkkijarrutus voi johtaa.

Sosiaalihuollon ja terveyskeskusten budjettikaavailut ovat jääneet sinänsä tärkeän kouluavustajakeskustelun varjoon, kun leikkauksia vastaan on nostettu mieltä. Sosiaali- ja tereystoimen toimialajohtaja kertoo avoimesti ja ylpeydellä mistä aikoo leikata. Sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan ja myös asiakaskäyntien kokonaismäärän halutaan pienenevän, vaikka kunnan väkiluku kasvaa 3000 asukkaalla vuosittain. Asiakaskriteereitä tiukennetaan, niinpä budjettikirjan mukaan lääkäri ja sairaanhoitajavastaanottojen käynnit vähenevät ensi vuonna! Perhetyöstä ja vanhuspalveluista leikataan suunnitellut henkilökuntalisäykset kokonaan.

Leikkauksia havainnollistaa seuraava talousarviokirjan perusteella laskettu karsitun työn taulukko.

Toiminta	Henkilöt	Työtunnit*
Terveyspalvelut	41	61500
Perhepalvelut	27	40500
Toimeentulotuki	15	22500
Lapsiperheiden kotipalvelu ym.	10	15000
Vanhusten päivätoiminta	11	16500
Vanhus- ja vammaispalvelut	26	39000
Työkeskus	3	4500
Yhteensä	133	199500

* arvio1500 tuntia/henkilö vuodessa

Karkeasti laskien luovutaan noin 200 000 työtunnista. Lisäksi ollaan karsimassa avustusten leikkaamisen kautta palveluja, kuten Havurasti ja Myyrasti - masennuksesta kärsivien vanhusten avopalvelut. Karsinnat tulevat näkymään vantaalaisten terveydessä ja ongelmissa ellei protesteilla ja uurnilla saada uutta suuntaa. Moni kuntalainen on pahassa pulassa, jos leikkaukset suunnitellusti toteutuvat.

Paneeli köyhyyden poistamisesta

2012-10-12T15:51:01+03:00

Koivukylän Kirnussa pidetty kaikkien puolueiden paneeli köyhyyden ympäriltä hajosi aikamoiseksi liepeillä pyörimiseksi. Hyvin vähän tuli selviä toimenpide-esityksiä. Vasemmiston edustajat kyllä esittivät hyvää analyysiä ja toivat sentään esiin köyhyyden ja työttömyyden rakenteelliset syyt, kun kristillisten edustaja enimmin korosti lähimmäisyyttä ja yksilön omaa panosta. Myös lapsiperheiden tuen merkitys tuli paneelissa esille.

Puhuttelevin puheenvuoro oli yleisöstä. Pyörätuolia käyttävä nuori nainen kertoi vaikeuksista työn löytämisessä. Liikuntakykynsä on heikompi kuin monella muulla, mutta muuten työkyky esimerkiksi tietokoneella tehtäviin hommiin on tallella. Työnhaussa törmää heti varovaisuuteen, kun selviää, että henkilö istuu pyörätuolissa. Kertoi jo ehtineensä opiskella kolmeen ammattiin ja olleensa yli kymmenessä työpaikassa. Vammaisten työllistymiseen tarvittaisiin erityistoimia. Vammaisen henkilön rekrytointiahan varmasti helpottaa, jos on mahdollisuus kokeilu-, harjoittelu tai muihin tuettuihin vaiheisiin vaikkapa vain työnantajan varovaisten ennakkokäsitysten voittamiseksi.

Työllisyys on kaikenlaisten projektien luvattu maa. Eikö vammaisten työllistymisen helpottamista voida alkuun kokeilla jossakin projektissa?

Työstä ja tasa-arvosta

2012-10-11T15:49:01+03:00

Kunnallisvaalien läheneminen herättää ihmisiä kysymään mieltä askarruttavista asioista. Mauri ja Minna lähettivät oman "vaalikoneensa" kysymyksiä. En tiedä osasinko vastata, mutta tällaista kerroin:

Miten mielestäsi pitää hoitaa nuorille, myös maahanmuuttajanuorille AY- sopimusten mukaisia työpaikkoja?

Työehtojen valvonnassa on ay-liikkeelläkin parantamista. Rakennuspuolella toimivat aika aktiivisesti, mutta esimerkiksi ravintoloissa on aika villiä menoa. Olen seurannut tyttäreni nepalilaisen miehen työtä turkkilais-suomalaisen ravintolan keittiössä. Työajat heittelevät ja palkkaa on aika ajoin kyseltävä. Jos ei ole sopivan kohteliaalla tavalla asioitaan puolustamassa, kohdellaan sattumavaraisesti.
Kaikkineen kunnan pitää luoda työpaikkoja, joista pääsee eteenpäin. Tässä on käytettävä hyväksi myös järjestötoimijoita, osuuskuntia ja sosiaalisia yrityksiä. Olen nimennyt asian siten, että on luotava Vantaalaisen täystyöllisyyden malli. Ihan Paltamon malli ei sopine Vantaalle vaan sen on oltava monipuolisempi tie koulutukseen ja vakituiseen työhön. Nuorisopuolella on hyvät kokemukset työpajoista ja ohjatusta oppisopimuskoulutuksesta. Maahanmuuttajien kielikoulutusta tarjotaankin, mutta pitäisi tehdä helpommaksi esim. työn ohella kielen ja suomalaisen yhteiskunnan opiskelu.

Olisiko ay-liikkeellä ja tyänantajilla asenteiden muuttamistarvetta?

Edellä olikin puhetta työehtojen valvonnasta. Ay-liikeessä ei vielä ole riittävästi herätty esim. pätkätyöasioihin ja yleensäkin työllistymisen ongelmiin. Työnantajathan koventavat otteitaan aina kun on mahdollista. Joskus ne näyttävät koepalloilta kuten irtisanomisen helpottaminen tai sairauspäivien palkattomuus, mutta kertovat siitä, ettei joukkovoiman pelkoa enää työnantajilla ole.

Miten mielestäsi pitää kehittää terveyskeskusten toimintaa, että hoitoa saa jonottamatta tuntikausia? (joko paikanpäällä, tai puhelimessa)
Miten saadaan omalääkäri kaikille, jotka ovat oikeutettuja omalääkäriin?

Vantaan terveyskeskuksen lääkärien määrä on pysynyt noin 70:ssä monet vuodet, vaikka vakansseja on yli sata. Apulaiskaupunginjohtajankin mielipiteen mukaan lisää lääkäri-hoitajapareja tervitatisiin, mutta esityksensä ovat tiukasti velkaohjelmaan sidottuja - ei lisäyksiä. Lääkärien palkkoja ja työehtojahan on paikallisella sopimuksella korjailtu, mutta edelleen tällaiset keinot ovat ainoat mahdolliset lääkäripulan vallitessa, jotta lääkärit pysyisivät paremmin. Listamallinhan kerrottii juuri antavan mahdollisuutta vaikkapa hiukan erikoistua, mutta minullekin on yllätys, että listamallikin tuntuu tökkivan. Pahimmat ruuhkat on tietysti päivävastaanotoilla. Yksityistämislinja ainakin on pysäytettävä ja terveydenhuollon pitää olla yhteiskunnan käsissä. Valtionkin rahankäyttöä on muutettava. Juuri uutisoitiin, että Kela-korvauksia (terveyteen) menee eniten asukasta kohti Kauniaisiin.

Miten poistaisit eriarvoisuuden?

Köyhyyden kasvu on saatava käännettyä. Alimmilla perusetuuksilla tulee nykyisin huonosti toimeen. Työmahdollisuuksien parantaminen on teitysti keskeinen keino parantaa toimeentuloa niille, joilla työkyky vain antaa myöten. Toisena keskeisenä ryhmänä nostan lapsiperheet. Esimerkiksi kodinhoitoapu saattaisi jo helpottaa. Lapsuudessa syntyvät keskeiset lähtokohdat ja jopa persoonallisuuden piirteet jotka vaikuttavat myöhempään elämään. Eihä se miesten ja naisten tasa-arvokaan vielä kaikkialla ole käytäntönä. "Naisten euro" on vielä huomattavasti alle euron.

Aiotko osallistua Asunnottomien yö- tapahtumaan Tikkurilassa 17.10. 2012?

Osallistun kyllä. Tavallisena kuntalaisena.

Vantaa vai Helsinki

2011-01-17T18:09:01+02:00

Helsingin ja Vantaan kuntaliitoshankkeen motiivit alkavat selvitä. Kauppakamarin kannanotossa on perusteet esitetty avoimemmin kuin innokkaimpienkaan kokoomuspoliitikkojen suusta: puolen miljardin palvelujen yksityistäminen ja kahden tai kolmen miljardin kiinteistöjen ja liikelaitosten ulosmyynti. Helsingin kaupunki on kauppakamarin mielestä ollut liian hidas yksityistämisessä ja kuntaliitoksella halutaan palvelumarkkinoita vauhdittaa.

Helsingin Sanomien kyselyn mukaan kuntalaisten mielet ovat kääntyneet kuitenkin päinvastaiseen suuntaan, yksityistämisen kannatus on vähentynyt.

Kauppakamarin taustaselvityksessä on verattu, että Helsinki-Vantaasta syntyisi seitsemänneksi suurin yritys, heti UPM:stä seuraava. Siis sellutehdas eikä itsehallinnollinen kunta. Kuntapuolen selvityksissäkin kansanvallan kysymys on jäänyt melko vähälle huomiolle. Perustuslaissa kirjatusta itsehallinnollisen kunnan oikeudesta ei puhuta, enemmänkin tehokkuudesta. Vantaa näyttäisi kuitenkin tuottavan palvelunsa näillä mittareilla melko tehokkaasti. Yhdistämällä ei halinnossakaan taidettaisi säästää. Voisi käydä päinvastoin.

Seutuasioita pitää hoitaa yhdessä ja hoidetaankin, viimeisimpänä joukkoliikenteen yhteinen järjestäminen. Vantaalaisten veroista viiden tai kuuden veropennin edestä tuotetaan kuntien yhteisiä palveluja kalleimpana sairaanhoito. Ongelmana on päätöksenteon katoaminen kuppikuntiin. Tarvitaan äänestämällä valittu valtuusto ja sen alainen hallinto. Rahansakin sen pitää saada omin keinoin, maksuina ja veronakin. Kati Peltola on julkaissut selkeän kirjoituksen asiasta HS:n mielipidesivulla 17.1.2011.

Nyt Vantaan yhdistäminen Helsinkiin näyttää olevan vastatuulessa. Vantaan kaupunginhallitus oli äänin 12-5 päättämässä selvittelyn. Viisi kokoomusedustajaa halusi jatkaa. Asiasta päätetään varmemmin valtuustossa tammikuun lopussa.

Kuntaliitosasia tuskin vielä kokonaan kuolee. Uhkaillaan valtion puuttumisella. Kuntalaisten melko yleiset liitosta puolustavat mielipiteet ymmärtää hyvin. Nykyisten mammuttikuntien asioista on jo vieraannuttu ja hällä väliä tunnelma on tarjolla. Kunnallista päätösvaltaa on pilkottava pienemmäksi, ymmärrettäväksi. Mutta voima on kartutettava tämän suunnan tueksi, jotta sellutehdashanke samalla kaatuu.

Köyhyyden kasvot

2010-05-20T14:58:01+03:00

Vantaan sosiaalialan työntekijät kutsuivat koolle tilaisuuden, jossa hahmotettiin köyhyyden kasvoja. Monet toimijat virkatyönään sosiaalipalveluissa ahertavista, Ruoka-avusta mielenterveysyhdistykseen ja Vantaan työttömiin saivatkin puheenvuoroillaan aikaan hahmoa köyhyyden moniin puoliin.

Kaikkiaan köyhyys kasaantuu, tiukka elämänhallinta kaatuu kuin korttitalo pienestäkin muutoksesta. Jaloilleen pääsy vaatii paitsi viranomaisten apua myös tukea itsetunnon löytämiseen.

Sosiaalituella ei pääse ylös köyhyydestä. Perusetuudet ovat menettäneet arvostaan vähintäänkin kolmanneksen. Toimeentulotukea tarvitsevat säännöllisesti jo monet pienipalkkaisissa töissä käyvätkin. Työllistyminen on kuitenkin peruskeino parempaan elämäntilanteeseen nousemiseen. Professori Olli Kangas on todennut, että köyhyyden lisääminen on tietoista politiikkaa. Perusturvan pitäminen vuodesta toiseen alhaalla ja viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen piiriin sysättävien määrän kasvu todistaakin tämän. Työttömyysturvasta voi pudota pysyvästi ulos. Köyhyys koettelee lapsiperheitä, mutta yksinäisyys on valtaosalla köyhyyden seuralaisena.

Vapaaehtoistyö näyttää voimansa pulassa olevien ihmisten kohtaamisessa. Ruoka-apu ja työttömien toiminta ovat myös osa kuntoutumista. Näistä kohtaamisista avautuvat yhteydet myös oikeiden viranomaisten puheille.

Lama-aika nostaa avun tarpeen. Viime lamassa 1990 luvulla toimeentulotukeen turvautuvien perheiden määrä nousi kahdesta tuhannesta seitsemään tuhanteen. Nousuvuosina luku laski vain 5000:een ja on nyt taas nousussa. Joka kymmenes kotitalous joutuu turvautumaan toimeentulotukeen ja näistä kolmannes pitkäaikaisesti. Pitkään työttömyyteen joutuvien määrä on kasvussa yli kahteen tuhanteen, joukossa paljon nuoria.

Köyhyyden kasvu on pysäytettävä. Sosiaalibudjettia on vahvistettava ja pidettävä peruspalvelut kunnossa. Köyhyyden poistaminen ei ole vain toimeentuloasia vaan myös hyvän opetuksen, vapaa-ajan vieton mahdollisuudet ja terveyskeskuksen riittävä lähipalvelu. Pitemmän päälle tarvitaan myös asenteiden ja arvovalintojen muutosta. Köyhyyttä ei saa hyväksyä. Eriarvoisuus on ihmisoikeuskysymys ja tulee myös kalliiksi yhteiskunnalle.

Terveyskeskukset myrskyn silmässä

2010-04-21T12:45:01+03:00

Minkä myrskyn? Keskittämisen ja yksityistämisen hurrikaanin.
Vantaan terveyskeskusten kehittämisetä on nyt esitys lautakunnassa käsiteltävänä. Ennakkoviritysten valossa oikeisto haluaa viedä esityksen läpi vaikka äänestämällä piittaamtta vantaalaisten 30 000 nimen vastakkaisesta mielipiteestä.

Lautakunnalle esitetyt suunnitelmat näyttävät huterilta ja perustelut ontuvat tai useimmiten puuttuvat. Ideologista mantraa keskittämisen ja ulkoistamisen hyödyistä toistetaan, mutta kustannusten säästöä tai vaikutuksia vantaalaisten terveydentilaan ei ole löydetty konsulttiavusta huolimatta.
Pienempien terveysasemien kohdalla valitetaan, että tiukoissa henkilöstötilanteissa joudutaan tulemaan apuun toisilta asemilta. Näin kaiken järjen mukaan pitääkin tehdä. Entäs sitten, jos terveyskeskukset pannaan liikelaitoksina kilpailemaan? Voi vain arvailla sisäisten tilausten pyörittelyä ("Ei kuulu meille").
Hyvään joukkoliikenteeseen vedotaan. Se unohtuu, että terveyskeskusmaksuun tulee nelisen euroa lisää jokaisesta reissulta, jos joudutaan ajelemaan? Lopuksi esitetään sen terveysaseman lakkauttamista (Katriina), josta on kaikkein huonoin joukkoliikenne ehdotettuun paikkaan (Myyrmäki). Kaikilla bussiyhteyksillä vaihto! Terveyskeskuksen tilalle esitetään avosiraanhoidon palveluja, vastaanottopisteeseen jonne on Vantaan vähäisin joukkoliikenne.

Dosentti Rimpelä totesi talvella Tikkurilassa terveyskeskusliikkeen keskustelutilaisuudessa , että terveyskeskusten laitostamiset ja ulkoistamiset ovat useimmiten ilmaus johtamisen ongelmista, mitkä eivät kuitenkaan tällä toimenpiteellä ratkea. Ainakin Lahdessa ja Kouvolassa on huonot kokemukset. Pitäiskö nyt ensin kakessa rauhassa kehittää se listautumismalli ja tiimityö. Kaikkiaan tarvittaisiin kai muutama lääkäri lisää, kun väkimäärä kasvaa parilla tuhannella vuosittain?

Kuntalainen vai asiakas

2010-02-12T13:59:01+02:00

Korson Lumossa oli koolla parisataa kuntalaista kommentoimassa terveysasemien supistussuunnitelmia. Keskeiset virkamiehet esittivät perusteitaan ja muutama kunnallispoliitikko kantojaan. Lopulla tilaisuutta pääsivät ääneen rivikansalaisetkin. Kuulija saa katsauksen koko kunnalliseen itsehallintoon.

Terveyskeskusten säilyttämisen puolesta on Vantaalla selvä kuntalaismielipide. Yli kaksikymmentätuhatta nimeä adressissa. Korson kirkkoherra kertoikin laupealla äänellään vakuuttavasti, että seurakuntalaistensa mielipide on selvä, terveyskeskus pitää säilyttää. Kysymys on vain siitä onko kansalaismielipiteellä painoa.

Läheltä seurannut huomaa monta vedätystä. Virkamiehet vetoavat tietysti päätöksiin, parin vuoden takaiseen palveluverkkoselvitykseen, jossa kolmen täyden palvelun terveyskeskuksen idea lanseerattiin. Muistan hyvin, että esitys tuli samoilta virkamieheltä kuin nytkin, luottamusmiehet sitä eivät keksineet. Virkakunnan näkökulmasta palvelua voidaan pienemmillä kuluilla tehdä suurissa keskuksissa, kun sijaisuuksia päästään paremmin paikkaamaan. Vantaalta poistettiin palvelualuejako ja sen jälkeen keskittäminen tuntuu nousevan kuin luonnonlaki kaikkiin esityksiin. Kun sitten kansanliike esittää viime kesältä samojen virkamiesten laatiman kartan, jossa viiden terveyskeskuksen päällä on punainen ruksi, niin kerrotaan kartan olevan pyydetty esitys kaupunginhallitukselle. Kun sitten kerrotaan saman esityksen olleen kokoomuksen esittämän Vantaa-sopimuksen ensimmäisessä versiossa paperille kirjoitettuna, niin puhutaan pyöreitä. Kuntalaisesta tällainen saattaa tuntua poliittiselta jäkätykseltä, mutta sellainen terveysasioiden valmistelun ja johtavan poliittisen ryhmän kanta on.

Politikointi paljastaa myös karvaansa. Perussuomalainen ryhmä nousi valtuustoon ryminällä kuntalaisten protestina kaikenlaiselle kähminnälle. Sama ryhmä oli Vantaa-sopimuksen neuvotteluissa hiljaa, kun vasen laita väänsi terveyskeskusten lopettamista vastaan. Tuolloin syntyi lause ”kevyet lähipalvelut”. Populistinen paatos on jo tähänastisten näyttöjen valossa osoittautunut pelkäksi mielenilmaukseksi. Esitykset tehdään viime tipassa, jotta muut ryhmät eivät ehtisi mukaan esityksiin. Perussuomalaisia kunnanvaltuutettuja ei muuten kiinnostanut tulla mukaan terveyskeskuksia puolustavan adressin tukijoiksikaan, kun sitä suunniteltiin. Yhtään vihreää vaikuttajaa joukossa ei ole, ei ollut Korson tilaisuudessakaan. Kokoomuksen poissaolon ymmärtää, kun ovat aloitteentekijöinä.

Sitten luoviminen. Mitä ovat kevyet lähipalvelut? Virkamiehet puhuvat nyt että tokihan lääkärin vastaanottoa, kun on terveyskeskus. Miten paljon? Kun tappionkin mahdollisuus on ilmassa, aletaan luovia. Kansanliikkeen pitää vahtia tarkasti ehdotuksia. Aikaa tietenkin pelataan myös. Vihjataan ettei huhtikuussa ehkä tehdäkään kuin välipäätös? Kansanliikkeen pitää olla pitkäjänteinen.

On menossa vahva hyökkäys kunnallisen itsehallinnon murtamiseksi. Kuntalainen nähdään pelkkänä asiakkaana, kunnallisen demokratian sijaan tarjotaan kuluttajansuojaa. Seteli kouraan ja hae palvelusi mistä löydät. Tällaisia palveluja on helppo supistaa ja keventää hyvätuloisten veroja toisessa päässä. Kuntalainen ei perustuslain tai kuntalainkaan mukaan ole pelkkä palvelun kohde ja rasite vaan hänellä on myös isännän ääni yhdessä muiden kuntalaisten kanssa. Itselleen hän on palveluturvaa järjestämässä.

Terveyskeskuksia puolustavan kampanjan opetus on, ettei pelkkä äänestäjän osa riitä, kun itsehallinnosta ja kuntalaisen vaikutusvallasta kamppaillaan.

Vaarantaako palvelujen karsiminen terveytesi

2010-02-11T13:37:01+02:00

Valitsivat yksimielisesti kokeneen sairaalajohtajan etelän keskussairaalalle. Valinta ei kuitenkaan taustalla kaikkia miellyttänyt. Vantaalla valittivat johtavat kokoomusvirkamiehet muutaman saman puolueen kuntapatun säestyksellä(kaikki siis miehiä), ettei omistajalta ollut kysytty mitään valinnan suhteen. Mikä hiersi?

Valittu johtaja Linden oli ennakkoon sanonut, että taitaisi olla parempi kehittää edelleenkin yhtenäistä HUS sairaalapiiriä kuin pilkkoa se useampaan alueyksikköön ja yliopistosairaalaan. Alan kallistua tälle kannalle minäkin. Kokoomusjohtajat pitävät isoa melua sairaanhoidon kustannuksista, mutta se on eri asia kuin hyvä ja joustava hoito. Kyllä alueyksiköitä voidaan tilikirjoihin piirtää ja tuottoisuutta tarkkailla, ei tarvita pelaavan palvelun pilkkomista tai yhtiöiden värkkäämistä. Yliopistotutkimus pitää maksaa kokonaan valtion pussista olipa piiri mikä hyvänsä.

HUS on itsenäinen kuntayhtymä, jolle on annettu osa tehtävistä. Sillä on oma hallintonsa, jossa Vantaankin edustajat ovat mukana. Kunta on enemmänkin yhteistyökumppani. Mikään ei tietenkään estä tuottavasti toimimasta. Tällaista opetti kokoomuslainen pormestari Pajunen erään toisen kuntayhtymän puhujapöntöstä.

Tuttavapiiristä on oltu HUS-sairaaloissa hoidossa. Järjestään kaikki kehuvat. Viimeisin oli rintasyöpäpotilas. Seulontatutkimukseen ei tullut ajallaan kutsua, mutta potilas oli itse aktiivinen. Yksityispalvelun laskulla uhkaamalla sairaalatutkimus järjestyi nopeasti, tosin sairauden puhkeamiseen nähden myöhässä. Kun Peijaksen leikkausjono oli pitkä, niin suositeltiin naistenklinikkaa. Palvelu pelasi viivytyksettä yhtenäisessä siraalassa. Niin tuntuu yleensä pelaavan, mutta kommenttien perusteella palveluun pääsy saattaa olla vaikeaa. Siihen on monesti taas syynä kunnan säästökuuri.

Toinen karsimishanke on Vantaan terveyskeskusten vähentäminen kolmeen. Kuntalaismielipide on ihan selvä, nykyiset terveyskeskukset pitää säilyttää. Kaksikymmentätuhatta nimeä adresseissa on ja vapaaehtoisvoimin järjestetty kansanäänestys. Kun kerää nimiä, niin sana "terveyskeskus" pysäyttää ohikulkijan ja adressi saa nimen lisää. Lastenvaunuja työntävät ilman muuta pysähtyvät, vanhempi väki on karsimishankkesta ihan vihoissan. Jopa oluelta tuoksahtavat jätkämiehet kirjoittavat, vaikka eivät yleensä kiinniostu kuntapolitiikan koukeroista.

Perääntymisen merkkejä on jo ilmassa, mutta vaikuttamista tarvitaan vielä.
www.terveysasemat.blogspot.com