Kaupunginhallitus lähetti valtuustolle vielä tänä vuonna päätettäväksi kolme pääkaupunkiseudun yhteistyösopimusta. Yhdellä jatketaan yhteistyön valmistelua ja neuvottelukuntaa, yhdellä perustetaan yhteinen vesi- ja jätehuollon kuntayhtymä ja yhdellä joukkoliikenteen kuntayhtymä, johon kuuluvat PKS-kuntien ohella myös Kerava ja Järvenpää.

Kuntaliitoksesta ei siis ainakaan vielä sovita  vaan yhdistämisestä asia kerrallaan. Yksi yhteinen asia kakissa sopimuksissa on demokratia. Yhteistyösopimuksessa esitetään neuvottelukunnan valitsemista kuntien edustajista äänestysnumeroiden mukaisessa syhteessa. Neuvottelukunta kokoontuu melko harvoin ja käytännön valmistelutyö tehdään koordinaatioryhmässä. Tähän tulisivat jäseniksi kaupunginvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajat. Pienet valtuustoryhmät jäisivät ulkopuolelle. Esitimme sopimukseen lisäystä, jonka mukaan vaalitulos otettaisiin lähtökohdaksi myös tätä "yhteistyöhallitusta valittaessa". Saa nähdä valmistellaanko tämän suuntaista lisäystä sopimukseen ennen valtuustojen käsittelyä. Sopimus on hyväksyttävä kaikissa kunnissa samanlaisena.

Liikenteen ja vesihuollon kuntayhtymätkin ovat aikanaan pienen piirin päätöksentekoa. Kuntayhtymän taloudesta päätetään seutukokouksessa, johon valitaan vain muutamia kuntien edustajia päättämään kuntiensa ennakko-ohjeiden perusteella. Valtaa näissä kuntailiitoissa käyttää äänsestystuloksen perusteella nimettävä hallitus. Peruskuntien hallituksista tulee lausunnonantajia ja kunnanvaltuutetuilla on melko etäinen vaikutus vaikkapajoukkoliikenteen lippujen hinnoista tehtäviin päätöksiin.

Otin esille Tukholman mallin, missä joukkoliikenteen seutuorganisaatioon on nimetty alueelliset toimikunnat. Ne käsittelevät palvelutasoasioita ja suunnitelmia. Antavat paikallista näkökulmaa ja asiantuntemusta. Vantaalla on äskeinen kokemus tällaisen elimen tarpeesta. Vantaan joukkoliikennesuunnitelmasta annettiin runsaasti palautetta, mutta eipä se pitkällekään kantanut. Suunnitelma on edelleenkin kallis ja monessa kohtaa huonontaa palveluita. Vielä asian valmisteluun ei lämmetty, mutta uskoisin sen tulevan esille valtuustokäsittelyssä.

Kaikissa sopimuksissa on monia pulmakohtia. Vahvat sanelevat ehtoja heikommille osapuolille. Seutuyhteistyön periaatteet ovat pysyäkseen kuntapäättäjien esityslistoilla. Edelleenkin oma suosikkini hallinnoksi on vaaleilla valittava seutuvaltuusto yhteisille asioille ja nykyistä vahvempi paikallinen päätösvalta kuntapalveluissa.