Valtuustoryhmien, perussuomalaisten monimielistä ryhmää lukuunottamatta, puheenjohtajien allekirjoittama Vantaa-sopimus on välivaihe kamppailussa kunnan omista palveluista. Tämän vuoden ajan on Vantaan suunnittelussa ollut kokoomuksen tempoillen johtama poikkeustila.

1. Kevään kuukausina käsiteltiin tämän vuoden palvelumenojen alentaminen. Vasemmistoliitto vastusti ainoana ryhmänä sosiaali- ja terveystoimen lisäsäästöjä. Tämän jatkona suunniteltiin hyvin kireä kehys tulevan vuoden talousarviolle ennen lautakuntien käsittelyä.

2. Elokuussa kokoomuksen johdolla synnytettiin talouden katastrofikuva. Mikään mittari ei ole osoittanut talouden heikentyneen enemmän kuin keväällä arvioitiin. Vantaa tuntuisi pärjäävän hiukan paremmin kuin kunnat keskimäärin. Iso velka on poikkeuksena, mutta sekin saatiin hallintaa parina viime vuonna.Palkansaajien Vantaalla mm. palkkatulojen vero kasvaa jonkin verran nopeasta työttömyyden kasvusta huolimatta. Vantaan kaupungin tulot ovat notkahtaneet vähemmän kuin optio- ja yritysveroista riippuvaisemmissa muissan suurissa kaupungeissa. Kaupungin töissä on toimeenpantu usean miljoonan euron säästöt. Sen sijaan ulkoa ostetut palvelut ja ulkoiset vuokrat ovat jatkaneet nousuaan. Talouden kauhukuvaa tarvittiin kunnan työn ja omaisuuden ulosmyyntiä koskeviin kaavailuihin. Kaupunginjohtajakin sai nuhteita, kun esitti taloustilanteen liiemmin dramatisoimatta. Elokuun monipäiväisissä kh:n kokouksissa virkamiehet kaivelivat pöytälaatikoistaan kaikki mahdolliset yksityistämis- ja omaisuuden myyntisuunnitelmansa. Päätöksiä ei tehty, merkittiin tiedoksi informaatio, josta lehdetkin kirjoittelivat. Talousarvion kehystä kuitenkin kiristettiin umpimähkäisesti entisestään.

3. Valtuustoryhmille esitettiin sopimuksen tekemistä talouden tasapainosta. Vasemmistopuolueet kannattivat nopeaa tahdonilmaisua, mihin lautakunnat voisivat nojautua: säästötasosta ja kunnallisveron korottamisesta. Kokoomuksen esittämä tahti oli hitaampi ja syykin selvisi sopimuksen ensimmäisestä luonnoksesta. Se sisälsi suurin piirtein kaikki yksityistämiset ja palvelupisteiden karsimissuunnitelmat, joita oli alustavina esitetty. Tämä ilman minkään normaalin kunnalliselimen käsittelyä. Vasemmistoryhmät saivat monia kohtia (kunnallisen perhepäivähoidon alasajosta lähtien) pois sopimuksesta ja useita sevittelyiksi ilman toimenpidepäätöksiä. Taustavalmistelu varmasti jyllää sopimuksesta huolimatta sellaisella tavoittella että: neljä terveyskeskusta lopetettaisiin, Hakunilan ja Länsimäen alueesta tulisi yksityisen terveydenhoidon koekenttä neuvoloita myöten, kolmen jäljelle jäävän terveyskeskuksen vastaanotot yksityistettäisiin, kotipalvelut ja -sairaanhoito ja moni muukin asia hankittaisiin palveluseteleillä, siivous ja ruuanlaitto sekä kiinteistöhuolto ensin yhtiöitetään ja sitten.., koulu ja päiväkotirakennukset ensin rahastoidaan ja sitten..., Hakunilan ja Pointin yhteispalvelupisteet lopetettaisiin jne. Kokoomukselle yksityistäminen tuntuu olevan ideologista, seurauksista riippumatonta. Esitetyistä yksityistämishankkeista ei yhdestäkään ole osoitettu taloudellista säästöä.  Vasemmistoliitto on periaatteellisesti kunnan oman työn ja kiinteistöjen kannalla. Ideologian varassa ei kuitenkaan olla, vaan talouslaskelmat, kokemukset ja kuntalaisten valtaosan mielipiteet puoltavat tätä kantaa.

4. Miksi sitten minäkin olin sopimuksen allekirjoittamisen kannalla, vaikka siinä piilee murheellinen tulevaisuuskuva? Jonkinlainen tolkku sopimukseen lopulta tuli molempien vasemmistopuolueiden väännöllä. Vihreä ryhmä askarteli yksinomaan ympäristöpykälän parissa, johon siihenkin vasemmistoliitolta tuli selkeä päästövähennystavoite.  Kokoomus joutui perääntymään, montaakaan sen ajamaa asiaa ei ole tässä sopimuksessa päätetty. Aikaa on voitettu esimerkiksi terveyskeskusten puolustamiselle ja kunnan oman työn säilyttämiselle. Työllisyysasiaan tuli jotain parannusta erityisesti nuorten syrjäytymisvaaran torjumisesta. Edelleen on jatkettava kokoomuksen suuren puhalluksen paljastamista. Henkilökunnankin piiristä odotan kannanottoja. Vantaa-sopimuksen tiukka raami panee palveluhenkilökunnan lujille ja uudelleenjärjestelyjen uhka tulevaisuuden epävarmaksi. Asuinalueilla on kapinoitava palvelupisteiden puolesta. Huonosta palvelusta on valitettava, kuten menetyksellä on toimittu vanhusten hoidossa. Voimia on koottava.

5. Perussuomalaiset jäivät sopimuksen ulkopuolelle. Ainoa julkisuuteen tullut poikekava esitys oli pienempi veronkorotus. Siitä seurauksena olisi palvelujen entistä suurempi karsinta. Perussuolmalaisten valtuutettujen joukossa on muutamia innokkaita yksityistäjiä, valtuustossakin on kuultu kiivasta puhetta liikkeenluovutuksen autuudesta ja toisaalta kouluavustajien "suojatyöpaikoista"?   Perussuomalaisista ei ainakaan näissä neuvottelussa ole ollut tukea vasemmiston ajamille tavoitteille. Irtautumalla ryhmä tulee tukeneeksi kokoomuksen tavoitteita? Espoossa  perussuomalaiset (Soini itse) ovat veronkorotussopimuksessa mukana?

Nyt alkaa lautakuntien talousarviokierros ja asiat ovat marraskuussa valtuuston päätettävänä. Siellä on varsinainen paikka päätöksille. Sopimus taannee kunnan selviytymisen talouslamasta, mutta miten käy palveluja tarvitsevan kultalaisen?