Korson Lumossa oli koolla parisataa kuntalaista kommentoimassa terveysasemien supistussuunnitelmia. Keskeiset virkamiehet esittivät perusteitaan ja muutama kunnallispoliitikko kantojaan. Lopulla tilaisuutta pääsivät ääneen rivikansalaisetkin. Kuulija saa katsauksen koko kunnalliseen itsehallintoon.

Terveyskeskusten säilyttämisen puolesta on Vantaalla selvä kuntalaismielipide. Yli kaksikymmentätuhatta nimeä adressissa. Korson kirkkoherra kertoikin laupealla äänellään vakuuttavasti, että seurakuntalaistensa mielipide on selvä, terveyskeskus pitää säilyttää. Kysymys on vain siitä onko kansalaismielipiteellä painoa.
 
Läheltä seurannut huomaa monta vedätystä. Virkamiehet vetoavat tietysti päätöksiin, parin vuoden takaiseen palveluverkkoselvitykseen, jossa kolmen täyden palvelun terveyskeskuksen idea lanseerattiin. Muistan hyvin, että esitys tuli samoilta virkamieheltä kuin nytkin, luottamusmiehet sitä eivät keksineet. Virkakunnan näkökulmasta palvelua voidaan pienemmillä kuluilla tehdä suurissa keskuksissa, kun sijaisuuksia päästään paremmin paikkaamaan. Vantaalta poistettiin palvelualuejako ja sen jälkeen keskittäminen tuntuu nousevan kuin luonnonlaki kaikkiin esityksiin. Kun sitten kansanliike esittää viime kesältä samojen virkamiesten laatiman kartan, jossa viiden terveyskeskuksen päällä on punainen ruksi, niin kerrotaan kartan olevan pyydetty esitys kaupunginhallitukselle. Kun sitten kerrotaan saman esityksen olleen kokoomuksen esittämän Vantaa-sopimuksen ensimmäisessä versiossa paperille kirjoitettuna, niin puhutaan pyöreitä. Kuntalaisesta tällainen saattaa tuntua poliittiselta jäkätykseltä, mutta sellainen terveysasioiden valmistelun ja johtavan poliittisen ryhmän kanta on.
 
Politikointi paljastaa myös karvaansa. Perussuomalainen ryhmä nousi valtuustoon ryminällä kuntalaisten protestina kaikenlaiselle kähminnälle. Sama ryhmä oli Vantaa-sopimuksen neuvotteluissa hiljaa, kun vasen laita väänsi terveyskeskusten lopettamista vastaan. Tuolloin syntyi lause ”kevyet lähipalvelut”. Populistinen paatos on jo tähänastisten näyttöjen valossa osoittautunut pelkäksi mielenilmaukseksi. Esitykset tehdään viime tipassa, jotta muut ryhmät eivät ehtisi mukaan esityksiin. Perussuomalaisia kunnanvaltuutettuja ei muuten kiinnostanut tulla mukaan terveyskeskuksia puolustavan adressin tukijoiksikaan, kun sitä suunniteltiin. Yhtään vihreää vaikuttajaa joukossa ei ole, ei ollut Korson tilaisuudessakaan. Kokoomuksen poissaolon ymmärtää, kun ovat aloitteentekijöinä.
 
Sitten luoviminen. Mitä ovat kevyet lähipalvelut? Virkamiehet puhuvat nyt että tokihan lääkärin vastaanottoa, kun on terveyskeskus. Miten paljon? Kun tappionkin mahdollisuus on ilmassa, aletaan luovia. Kansanliikkeen pitää vahtia tarkasti ehdotuksia. Aikaa tietenkin pelataan myös. Vihjataan ettei huhtikuussa ehkä tehdäkään kuin välipäätös? Kansanliikkeen pitää olla pitkäjänteinen.
 
On menossa vahva hyökkäys kunnallisen itsehallinnon murtamiseksi. Kuntalainen nähdään pelkkänä asiakkaana, kunnallisen demokratian sijaan tarjotaan kuluttajansuojaa. Seteli kouraan ja hae palvelusi mistä löydät. Tällaisia palveluja on helppo supistaa ja keventää hyvätuloisten veroja toisessa päässä. Kuntalainen ei perustuslain tai kuntalainkaan mukaan ole pelkkä palvelun kohde ja rasite vaan hänellä on myös isännän ääni yhdessä muiden kuntalaisten kanssa. Itselleen hän on palveluturvaa järjestämässä.
 
Terveyskeskuksia puolustavan kampanjan opetus on, ettei pelkkä äänestäjän osa riitä, kun itsehallinnosta ja kuntalaisen vaikutusvallasta kamppaillaan.