Valitsivat yksimielisesti kokeneen sairaalajohtajan etelän keskussairaalalle. Valinta ei kuitenkaan taustalla kaikkia miellyttänyt. Vantaalla valittivat johtavat kokoomusvirkamiehet muutaman saman puolueen kuntapatun  säestyksellä(kaikki siis miehiä), ettei omistajalta ollut kysytty mitään valinnan suhteen. Mikä hiersi?

Valittu johtaja Linden oli ennakkoon sanonut, että taitaisi olla parempi kehittää edelleenkin yhtenäistä HUS sairaalapiiriä kuin pilkkoa se useampaan alueyksikköön ja yliopistosairaalaan. Alan kallistua tälle kannalle minäkin. Kokoomusjohtajat pitävät isoa melua sairaanhoidon kustannuksista, mutta se on eri asia kuin hyvä ja joustava hoito. Kyllä alueyksiköitä voidaan tilikirjoihin piirtää ja tuottoisuutta tarkkailla, ei  tarvita pelaavan palvelun pilkkomista tai yhtiöiden värkkäämistä. Yliopistotutkimus pitää maksaa kokonaan valtion pussista olipa piiri mikä hyvänsä.

HUS on itsenäinen kuntayhtymä, jolle on annettu osa tehtävistä. Sillä on oma hallintonsa, jossa Vantaankin edustajat ovat mukana. Kunta on enemmänkin yhteistyökumppani. Mikään ei tietenkään estä tuottavasti toimimasta. Tällaista opetti kokoomuslainen pormestari Pajunen erään toisen kuntayhtymän puhujapöntöstä.

Tuttavapiiristä on oltu HUS-sairaaloissa hoidossa. Järjestään kaikki kehuvat. Viimeisin oli rintasyöpäpotilas. Seulontatutkimukseen ei tullut ajallaan kutsua, mutta potilas oli itse aktiivinen. Yksityispalvelun laskulla uhkaamalla sairaalatutkimus järjestyi nopeasti, tosin sairauden puhkeamiseen nähden myöhässä. Kun Peijaksen leikkausjono oli pitkä, niin suositeltiin  naistenklinikkaa. Palvelu pelasi viivytyksettä yhtenäisessä siraalassa. Niin tuntuu yleensä pelaavan, mutta kommenttien perusteella palveluun pääsy saattaa olla vaikeaa. Siihen on monesti taas syynä kunnan säästökuuri.

Toinen karsimishanke on Vantaan terveyskeskusten vähentäminen kolmeen. Kuntalaismielipide on ihan selvä, nykyiset terveyskeskukset pitää säilyttää. Kaksikymmentätuhatta nimeä adresseissa on ja vapaaehtoisvoimin järjestetty kansanäänestys. Kun kerää nimiä, niin sana "terveyskeskus" pysäyttää ohikulkijan ja adressi saa nimen lisää. Lastenvaunuja työntävät ilman muuta pysähtyvät, vanhempi väki on karsimishankkesta ihan vihoissan. Jopa oluelta tuoksahtavat jätkämiehet kirjoittavat, vaikka eivät yleensä kiinniostu kuntapolitiikan koukeroista.

Perääntymisen merkkejä on jo ilmassa, mutta vaikuttamista tarvitaan vielä.
www.terveysasemat.blogspot.com

Tästä syntyy ongelma. Osalla koululaisista on avustaja ja hänetkin lomautetaan. Kaupungin palveluksessa  ei taida olla muuta ammattikuntaa , jonka työ katsotaan niin vähäarvoiseksi, ettei normaalia loman pitoa voida järjestää.

Kaupunginhallitus oli päättänyt huhtikuussa, ettei ketään lomauteta tai irtisanota. Nyt päätös toistettiin ja kahden viikon kuluttua odotetaan työllistämistoimenpiteitä. Perussuomalaisten valtuutettua Timo Auvista tämä ei miellyttänyt, vaan hän puhui suojatyöpaikkojen järjestämisestä. Opettajan työ kuuleman mukaan on niin vaativaa lukukausien aikana, että loma on tehty sisään, mutta ei pienipalkkaisilla avustajilla.

Kuntatyö on tätä nykyä kirottua. Kuntatyötä myydään laman varjolla ulos ideologisin perustein. Mainitusta avustajien kesälomaongelmastakin aiotaan selvitä ostamalla jatkossa Vantaan määräaikaiset avustajat palveluyritykseltä vain koulujen lukuvuoden ajaksi.

Vasemmistoliitto on ottanut selkeän kannan avustaja-asiassa:

http://www.vantaanvasemmisto.net/?p=295

Toteava lause voi olla niskakarvat nostattavaa politikointia. Vantaan kaupunginhallituksen talousohjelmaliitteessä on lause "2010 tulos * on noin -25 milj. €. Ehdotin tuohon tähden kohdalle kolmen sanan lisäystä "ilman veroprosentin tarkistusta". Vihreiden edustaja totesi, että ihan oikea huomio, mutta ei mene läpi, kokoomuksesta todettiin ettei tule kysymykseen, muut olivat hiljaa. Esitykseni jäi ilman kannatusta. Veroäyriasiasta talousohjelmassa ei ole halaistua sanaa, eikä ilmeisesti saakaan olla.

Laman aiheuttama tuen tarve on kasvanut räjähtämällä viime kuukausina. Uusia lomautettuja, työttömiä, velkaisia ja rutiköyhiä tulee suurin joukoin palvelupisteisiin. Esimerkiksi toimeentulotuen etuuskäsittelijöitä tarvittaisiin pikaisesti lisää, jotta pysyttäisiin viikon käsittelyajan rajoissa. Tässä tilanteessakin halutaan säästää supistamalla palveluja. Veron tarkistamiseen ei saisi vihjatakaan.

Kunnallisveron korotus on viimekeino. Valtion velvollisuus on ensin rientää palvelujen tueksi samaan tapaan kuin on tukemassa pankkeja. Mutta ei, hyvätuloisten veroja kevennetään. Omaisuusvero poistettiin kokonaan. Useina vuosina osa palkankorotuksista on maksettu veron alennuksilla.

Tällaisena aikana tarvitaan oikeudenmukaisuutta ja tulonsiirtoja. Kunnallisveron korotus lamavuosiksi on vähäväkiselle kannattava, kun palvelut saadaan säästettyä laman yli.

Maaliskuun lopussa Vantaan kaupunginhallitukselle tullaan esittämään noin
20 000 000 euron karsintaa valmiiksi ahdasraamiseen taloussuunnitelmaan. Ensimmäiset ehdotukset on kuultu ja valmistelukoneisto jauhaa ja valitsee karsintakohteita. Ajankohtaisen tilanteen ohella huomaa monta vakiomaneeria menettelyssä.

1. Ennestään heikoilla olevat kyykkyyn. Kun vanhusten määrään lisääntyminen edellyttää 40 hoivapaikan lisäämistä, niin määrärahakehys vaatii 40 paikan supistamista. Lähes sata työn veteraania siis odottaa paikkaa palvelutalossa supistuvan kotihoidon tai uupuvan omaishoitajan varassa.

2. Kiusantekoa pikkusäästöillä. Myyrmäen iltavastaanotto aiotaan sulkea jo kesällä. Säästö 85 000 euroa. Seurauksena länsivantaalaisille Peijaksen matkoja lääkärintodistuksia ja pikkuapua hakemaan. Todellista säästöä tuskin tulee.

3. Päähuomio henkilökunnan supistamiseen. Kunta ostaa yli kolmanneksen palvelutyöstä sopimuksilla ulkopuolisilta. Tästä huolimatta erityisesti kokoomuksessa pääpuhe on henkilökunnan määrässä. Työtahti kiristyy (kun asukaslukukin kasvaa ennätysvauhtia) ja aiheuttaa poissaoloja.

4. Otetaan esille säästöihin kuulumattomia asioita. Hammashoitoon esitetään liikelaitosta (esiaste yksityistämiseen ja palveluseteleihin?). Tilakeskuksen toimintoja kiinteistöjen ylläpitoa myöten esitetään ulkoistettavaksi. Kiinteistöjäkin myytäisiin ulos ja ryhdyttäisiin vuokralle omiin tiloihin. Tarjouksia kumppaneilta on kuuleman mukaan saatu. Ihanko yllättäen ja pyytämättä?

Monissa karsintakohteissa hipaistaan jo laillisuuden rajaa. Vastuullisimmat virkamiehet tuovat sen myös esiin.

Vantaalla ollaan talouden kanssa ajoissa liikkeellä. Viime vuonna otettiin esimerkiksi lainaa ulos vähemmän kuin oli talousarviossa valtuuksia. Veron tarkistukseen suuret puolueet eivät suostuneet, mutta siltikään mitään paniikki ei säästöissä ole. Olisi parempi keskittyä kalliiden hätäsäästöjen sijaan pohtimaan pitäviä tulevien vuosien suunnitelmia. Tämän vuoden säästöt on paras tehdä joustavasti toimialojen ja lautakuntien toimesta nykyisen taloussuunnitelman pohjalta. Nyt voisi keskittyä lisäämään painetta valtion toimenpiteisiin. Kunnan palvelutyö elvyttää sekä hoitoa tarvitsevia kuntalaisia että taloutta.

Maanantain kaupunginhallituksessa alkoi talousohjelman valmistelu. Eero Väätäinen muisteli, että hänen mukanaolonsa aikana vuodesta 1992 lähtien on aina valtuustokauden alusta tehty talouden tervehdyttämisohjelma. Ohjelma valmistellaan maaliskuuksi kh:n käsittelyyn ja toukokuussa se on valtuustossa.

Työllisyys on Vantaalla keskeinen taustatekijä. Vielä luvut eivät ole hypänneet, mutta työttömyys on Vantaalla pysytellyt korkeammalla (6,6 %:ssa) kuin naapureissa. Verotulojen ennustetaan putoavan tänä vuonna ja erityisesti yritysten maksamat yhteisöverot. Niitä tosin on vain 10 % verotuloista. Eli verotulojen putoamista halutaan paikata neljällä kymmenellä miljoonalla. Mitä tehdä kun talousarvio on jo valmiiksi alimittainen: opetusryhmät uhkaavat kasvaa ja sosiaali- ja terveystoimen budjetti on pienempi kuin viime vuoden menot?

Kun vasemmalta yrittää nostaa ostopalvelujen "maksuautomaatin" seuraamisen tärkeyttä, niin oikealta kiirehditään korostamaan henkilökunnan määrän kasvua. Tehokkuusohjelmista puhutaan. Ostopalveluja hankitaan kuitenkin nyt enemmän kuin neljä vuotta sitten. Ne on sopimuksilla sidottu vuosiksi.

Muutamia pointteja:
Tuloista pitää puhua myös. Valtakunnan politiikassa tuntuu käsittömältä itsepäinen pitäytyminen suurituloisten verohelpotuksista, mutta on kunnallisverostakin keskusteltava mieluiten ajoissa, enennkuin palveluja ajetaan alas.

Heikoimpien niskaan ei lamalaskua pidä kaataa: omaishoidot, kotihoidon palvelut, ryhmäkoot kouluissa - tuen tarve oppimisvaikeuksissa oleville, päiväkotipaikkojen lisätarve kasvavilla alueilla...

Säästössäkin toimii ennaltaehkäisyn logiikka: pienellä säästöllä saatetaan tuottaa iso lasku jo parin vuoden päähän.

Lamaa ei saa kaataa myöskään henkilökunnan niskaan. Mahdolliset tehostamistoimet on korvattaava.

Ostopalveluja on tarkasteltava siinä, missä henkilökunnan määrää. Ostopalvelut eivät ole maksuautomaatti.

Mitkä investoinnit elvyttävät, mitkä tuottavat tulevaisuudessa, mitkä voidaan lykätä?

Kaupunginhallituspestiin tuli jatkoa illan valtuuston kokouksessa. Hesarin esittelyssä minua luonnehdittiin vasemman laidan vasemmistoliittolaiseksi. Mikäs siinä, vaikka en tiedäkään mistä tämä ylevä titteli. Olen vain yrittänyt toimittaa askareeni. Yritetään sitten jatkossakin antaa tiukan kierteisiä keskityksiä vasemmasta laidasta, jotta valtuutettujen olisi helpompi maalata.

Kaupunginhallitus käsitteli tontinluovutuksen ehtoja. Puutuin esityksellä vuokratonttien vuokran määräytymiseen. Kun esitys vuosivukraksi oli 4 % asuntorahaston (ARA) hyväksymästä korkeimmasta hinnasta, esitin vuokraksi 3 %. Ei tullut kannatusta. Joissakin kunnissa tiedän tuollaisen käytännön olevan. Tukholmassa tiedän käytettävän alempaakin, mutta sivistysmaissahan asutaan enemmän muutenkin vuokralla kuin meillä. Helsingissä on tiukka liike vaatimassa maanvuokria alas, Vantaallakin on ääniä kuulunut. Muutaman vuoden kuluessa on tulossa uusittavaksi useita VAV:n tontinvuokrasopimuksia. Jos näillä luovutusperusteilla vuokrat uusitaan, asuminen kallistuu.

4% tarkoittaa sitä, että vuokralaiset maksavat tontin 25 vuoden vuokra-aikana vieläpä kokonaan elinkustannusindeksillä korotettuna. Sen jälkeen aletaan maksaa samaa tonttia uudestaan silloisen ARA-hinnan pohjalta. Yhden prosentin muutos tuntuu pieneltä, mutta olisi se noin 30 sentin helpotus neliöltä kuukausivuokraan, parikymmentä euroa kuussa asunnon vuokrasta. Uusissa taloissa olisi tehtävä kaikki mahdollinen vuokratason alentamiseksi, nyt vuokrat nousevat pahimmillaan 15 euroon kuussa neliöltä. Myös kynnys rakentamisen aloitukseen nousee.

"Hoitopaikkaa hakevien lasten määrän lisääntyminen vuodenvaihteessa on virkamiesten taholla osattu arvioida jo aiemmin, mutta budjetissa siihen ei ole varauduttu. Alkuvuodesta useita päiväkotiryhmiä joudutaan suurentamaan, jonka seurauksena loppuvuodesta joudumme oletettavasti sopeuttamaan taloutta: Päiväkotien jo ennestään pienet määrärahat "höylätään" vielä pienemmiksi varhaiskasvatuksen budjetin ylitysuhan vuoksi. Näin on tapahtunut jo useana vuonna. Käyttörahojen loppuvuoden höyläämisellä ei kuitenkaan kateta alkuvuonna käytettyjä tilapäisryhmien ja -henkilökunnan palkkamenoja.

Tulevan vuodenvaihteen tilanne on erityisen hankala kehittyvällä ja kasvavalla Marja-Vantaa-Pakkala -alueella. Suureen osaan tämän alueen päiväkodeista kaavaillaan suurennetun ryhmän perustamista päivähoitojonojen purkamiseksi. Jonoissa on pääsääntöisesti noin yksivuotiaita lapsia. Tällaisia huolestuttavan suuria ryhmiä on jo nyt olemassa: esimerkiksi eräässä 1-3-vuotiaiden ja neljän aikuisen ryhmässä on lapsia ollut jopa 21. Lisäkuormitusta ryhmiin aiheuttaa myös pätevän, kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön palkkausongelma: koulutettua, ammattitaitoista henkilöstöä on vaikea löytää edes vakituisiin tehtäviin tai pitkiin sijaisuuksiin."

Näin kirjoittavat Vantaan lastentarhanopettajien, Superin, Jyty:n ja JHL:n ammattijärjestöt päivähoitotilanteesta. Kirjeessä kuvataan hankala tilannetta päiväkodeissa, henkilökunnan työpainetta, sijaisten puutetta ja vanhempienkin reaktioita tilanteeseen. Talousarviokäsittelystä on kerrottu toisaalla tässä blogissa. Päivähoidon voimavaroihin on otettava kantaa vilä uudelleen ensi vuoden aikana. Vanhemmilta ja päiväkotien työntekijöilta vaaditaan sinnikkyyttä kääntämään uuden valtuuston päät järkevämmiksi kuin nyt toimintansa päättävän.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on kutsunut päiväkotiväen kertomaan tarkemmin päiväkodin tarpeista.

Kaupunginhallitus lähetti valtuustolle vielä tänä vuonna päätettäväksi kolme pääkaupunkiseudun yhteistyösopimusta. Yhdellä jatketaan yhteistyön valmistelua ja neuvottelukuntaa, yhdellä perustetaan yhteinen vesi- ja jätehuollon kuntayhtymä ja yhdellä joukkoliikenteen kuntayhtymä, johon kuuluvat PKS-kuntien ohella myös Kerava ja Järvenpää.

Kuntaliitoksesta ei siis ainakaan vielä sovita  vaan yhdistämisestä asia kerrallaan. Yksi yhteinen asia kakissa sopimuksissa on demokratia. Yhteistyösopimuksessa esitetään neuvottelukunnan valitsemista kuntien edustajista äänestysnumeroiden mukaisessa syhteessa. Neuvottelukunta kokoontuu melko harvoin ja käytännön valmistelutyö tehdään koordinaatioryhmässä. Tähän tulisivat jäseniksi kaupunginvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajat. Pienet valtuustoryhmät jäisivät ulkopuolelle. Esitimme sopimukseen lisäystä, jonka mukaan vaalitulos otettaisiin lähtökohdaksi myös tätä "yhteistyöhallitusta valittaessa". Saa nähdä valmistellaanko tämän suuntaista lisäystä sopimukseen ennen valtuustojen käsittelyä. Sopimus on hyväksyttävä kaikissa kunnissa samanlaisena.

Liikenteen ja vesihuollon kuntayhtymätkin ovat aikanaan pienen piirin päätöksentekoa. Kuntayhtymän taloudesta päätetään seutukokouksessa, johon valitaan vain muutamia kuntien edustajia päättämään kuntiensa ennakko-ohjeiden perusteella. Valtaa näissä kuntailiitoissa käyttää äänsestystuloksen perusteella nimettävä hallitus. Peruskuntien hallituksista tulee lausunnonantajia ja kunnanvaltuutetuilla on melko etäinen vaikutus vaikkapajoukkoliikenteen lippujen hinnoista tehtäviin päätöksiin.

Otin esille Tukholman mallin, missä joukkoliikenteen seutuorganisaatioon on nimetty alueelliset toimikunnat. Ne käsittelevät palvelutasoasioita ja suunnitelmia. Antavat paikallista näkökulmaa ja asiantuntemusta. Vantaalla on äskeinen kokemus tällaisen elimen tarpeesta. Vantaan joukkoliikennesuunnitelmasta annettiin runsaasti palautetta, mutta eipä se pitkällekään kantanut. Suunnitelma on edelleenkin kallis ja monessa kohtaa huonontaa palveluita. Vielä asian valmisteluun ei lämmetty, mutta uskoisin sen tulevan esille valtuustokäsittelyssä.

Kaikissa sopimuksissa on monia pulmakohtia. Vahvat sanelevat ehtoja heikommille osapuolille. Seutuyhteistyön periaatteet ovat pysyäkseen kuntapäättäjien esityslistoilla. Edelleenkin oma suosikkini hallinnoksi on vaaleilla valittava seutuvaltuusto yhteisille asioille ja nykyistä vahvempi paikallinen päätösvalta kuntapalveluissa.

Iltakoulussa ei asioista päätetä vaan perehdytään.

Katriinan sairaalan toiminta on kovasti muuttunut viime vuosina. Osastot ovat kovasti erikoistuneet erilaisiin hoitotarpeisiin. Päiväsiraala on käynnistynyt. Siellä hoidetaan erityisesti erikoissairaalasta kotihoitoon siirtyviä potilaita. Kotisairaalakin kuuluu Katriinan sairaalan toimintaan. Selvisipä sekin, että Katriinan sairaala on pysyväinen paikka vain pienelle määrälle potilaita. Useimmat tulevat sairaalaan esimerkiksi Peijaksesta tai muista erikoissairaaloista ja kotiutuvat kotiin, vanhainkotiin tai palveluasuntoon. Ilmankos puhutaan siitä, että vanhainkotien ja muiden hoitokotien asukkaat ovat entistä huonokuntoisempia. Sekin selvisi, että sairaala on äärimmilleen kuormitettu -kaksitoista ylipaikkaa 198 vakituisen lisäksi koko ajan käytössä. Väkiluku kasvaa ja vanhemman väen osuus kasvaa ja paikkoja tarvitaan koko ajan enemmän.

Palvelukotipaikkojakin tarvittaisiin ensi vuonna lisää kaksikymmentä, mutta määrärahojen perusteella pitäisi vähentää kolmekymmentä. Kannatta katoa edellisviikon budjettikäsittelyn äänestyskarttoja. Vanhenminen sinänsä ei lisää kuluja mitenkään suorassa suhteessa. Vahenevat ihmiset elävät terveempinä kuin aikaisemmin. Hoidon kustannukset kasvavat jyrkästi viimeisinä elinvuosina ihan iätä riippumatta. Mutta tottakai ikääntyminen olisi voimavaroissa otettava huomioon; nyt ei oteta.

Tavoitehan on, että kaikilla olisi mahdollisimman pitkää mahdollisuus asua kotona. Vantaa käyttää kotipalvelun huomattavasti vähemmän rahaa vanhusväestön määrään nähden kuin vertailukauungeissa. Kotipalvelun lisäämisestäkin äänestettiin valtuustossa. Kun ksyin johtaako märärahan niukkuus palvelun laadun heikkenemiseen vai jääkö palvlun ulkopuolelle apua tarvitsevia, niin vanhuspalvelujen johtaja totesi että kotipalvelun kriteerit ovat Vantaalla kireät.

Tikkurilan keskustan asemakaava on matkalla kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaavaa on valmisteltu pitkään. Keskustaan tulee aikanaan asuntoja ja torikin kunnostetaan kaupungintalon eteen. Keskustelua herätti pysäköinti. Päätös maanalaisesta pysäköinnistä on päätetty jo kauan sitten periaatteessa. Yhden maanalaisen pysäköintipaikan hinta on yli 60 000 euroa. Kaupungintalon tarpeisiinkin on laskettu tarvittavan yli sata pysäköintipaikkaa. Kun samassa kokouksessa esillä ollut kaupungintalon remmontti maksaa reilut 12 milj. euroa, niin pysäköinti noilla hinnoilla maksaisi liki 9 milj. euroa. Käytin puheenvuoroja keskitetystä pysäköintipaikkojen hallinnasta ja yhteiskäytöstä, jotta paikkamäärä saadaan minimiin näin keskustassa ja aseman lähellä. Kaupungintalon korjaus jäi vielä pöydälle. Home ja puupaalujen lahominen painavat päälle ja talo on korjattava lähivuosina.

Kokouksessa annettiiin vastaus Kati Tyystjärven valtuustokyselyyn koskien suunniteltua jätepolttolaitosta ja sen vaikutusta jätemäärän hillitsemiseen. Jos polttoon suuntaudutaan ilman rajoja, on vaarana, että laiminlyödään työ jätemäärän pienentämiseksi. YTV vakuuttaa vastauksessaan, että mittava kampanjointi ja työ jätemäärän pienentämiseksi jatkuu samaan malliin kuin tähän asti. Samalla vastauksessa kuitenkin kerrotaan, että tulevassa jätteenpolttoratkaisussa hankitaan vain palvelu, poltettavaksi tarjotaan se jätemäärä, mikä alueelta kertyy. Muuten laitoksen pyörittäjä saa päättää mitä muuta laitoksessa poltetaan. Siis mahdollista on, että laitokseen tuodaan poltettavaksi jätettä muualtakin?

Super on saanut aloitteestaan tehtyä paikallisen sopimuksen työvuorojärjestelyistä, joilla työvuoroa voidaan pidentäää ns. kiireellisissä tapauksissa ja työstä saadaan erityiskorvaus. Tällainen lisä on kuuleman mukaan käytössä myös naapurikunnissa. Jotain hyvää työvoimapulasta näyttäisi siis tipahtelevan pienipalkkaisille työntekijöille. "Työmarkinnat" ovat palvelualalla vielä suotuisat työntekijän kannalta.

Vantaan kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2009 talousarviota maanantaina 3.11. Käsittelyä edelsivät valtuustoryhmien neuvottelut. Valtuusto käsittelee kh:n tekemän esityksen 17.11.2008.

Kaupungin talousarviossa on vaarana käydä juuri niin kuin Vasemmistoliiton kannanotossa ennen vaaleja huoli ilmaistiin. Laman seuraukset saavat kantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.

Sosiaali- ja terveystoimen esittelystä selvisi, että kaupunginjohtajan kahteen kertaan karsitusta talousarviosta puuttuu noin 5 milj. euron määräraha, jotta nykyinen palvelutaso säilyisi. Nykyisen palvelun alle sukelletaan mm. omaishoidon tuessa, vanhainkotien henkilökunnan määrässä ja myös ostopalvelujen hoitopaikkoja joudutaan vähentämään. Kotipalveluissa on vajausta lisääntyvään palvelutarpeeseen nähden.

Opetuksessa uhkaa myös takapakki. Koulujen oppilasryhmäkokoja pienennettiin viime vuonna ns. valtuuston 100-vuotis- juhlapäätöksessä 40 opettajan työpanoksella. Nyt tuota lisäystä syödään. Myös suunniteltu oppilastuen lisäys karsiutuu.

Karsitulla budjetilla joudutan palveluja järjestämään vapa-ajantoimessa, kulttuurissa ja myös kaupungin kiinteistöjen hoito on supistuksen kohteena.

Vasemmistoliitto oli kunnallisveron neljännesprosentin noston kannalla, mikä antaisi vuosittain 9 milj. euron pelivaran palveluihin. Vain vihreät esittivät samaa ratkaisua. Kokoomuksen masinoima Kehä III:n rakennushankkeen aikaistaminen tulee maksamaan likimain saman 9 miljoonaa. Paine kunnallisveron korottamiseen onkin alkujaan valtion budjettiesityksestä, hyvätuloisia suosivista verohelpotuksista.

Suurten valtuustoryhmien kokoomuksen ja sosialidemokraattien budjettisopimus tuo vain vajaan miljoonan euron helpotuksen karsittuun budjettiin: päivähoitoon (400 000 €), vanhustenhoitoon (300 000
€) sekä kouluille (200 000 €). Jo omaishoidon tukeen tarvitaan 650 000 € lisää, jotta pysytään tämän vuoden tasolla: kristilliset ja keskusta kannattivat tätä vasemmistoliiton esitystä. Muita vasemmistoliiton äänestyksessä hylättyjä tai ilman kannatusta jääneitä esityksiä sosiaali- ja terveystoimeen olivat:

- koulukuraattori ja sosiaaliohjaaja oppilaiden ja perheiden tukeen (ei kannatusta)

- kodinhoitajien lisäämiseen 1,5 milj. euroa (ei kannatusta)

- 0,6 milj. euroa vanhainkotien työntekijöihin (3 - 10, 2 tyhjää)

Perusopetuksen vajaus oppilasryhmien pienentämiseen on karsinnan jälkeen noin puoli miljoonaa euroa. Kannatimme vihreiden esitystä 600 000 euroa opetusryhmien pienentämiseen, 200 000 euroa koulupsykologien ja oppilasohjauksen ja 330 000 euroa kouluavustajien lisäämiseen (esitys kaatui 12 -3).

Nuorisopalveluihin esitimme yhden nuorisotyöntekijän lisäystä  (ei kannatusta).

Esitimme järjestöjen työllistämistukea nostettavaksi 30 eurolla/henkilö/kk (ei kannatusta).

Yksimielisenä kannanottona tuli hyväksytyksi seutulippujen alentaminen tulevina vuosina ohjaamalla mahdollista valtion tukea tähän tarkoitukseen. (Ensi vuoden nousevat taksat on YTV:ssä hyväksytty jo aikaisemmin). Sen sijaan tukemamme keskustan esitys varautumisesta myös kunnan tuen nostamiseen, jotta matkalippujen hintaa voitaisiin alentaa kaatui äänin 10 - 4, yksi tyhjä. Eläkeläisten alennuslippu vaatii kovia ponnisteluja.

Hakunilan uimahallin myynti yksityiselle investorille tuli torjutuksi. Asiaan vaikutti ratkaisevasti valtion liikuntapaikkatuen ohjelmissa olevan 600 000 euron avustuksen menetysuhka. Myös pitkä lista päiväkoteja ja kouluja poistettiin toistaiseksi vuokratilatoteutuksesta. (Tarkemmin Eero Väätäisen blogissa)

Vasemmistoliiton esitys Kivistöön rakennettavasta paviljonkipäiväkodista jäi vaille kannatusta. Kivistön vanhempainliike on raportoinut huutavasta päivähoitopaikkojen puutteesta. Tammistoon rakennettiin tänä vuonna pikatoimenpiteenä paviljonkipäiväkoti, mutta tämä ratkaisu ei kelvannut Kivistön kohdalla.

Säästönä investoinneissa olimme kannattamassa esitystä Valkoisenlähteentien länsiosan rakentamisen lykkäämistä (2,6 milj. euroa), mutta se kaatui äänestyksessä (9-4, 1 tyhjä, 1 poissa).

Kesiryhmien esittämä noin 100 000 euron vähennys suunniteltuihin luottamushenkilöpalkkioihin tuli myös hylätyksi äänin 12 - 3.

Joitakin selvityksiä tuli esityksestämme hyväksytyksi: Iltapäivähoidon järjestämistavat PKS- kunnissa, koulujen liikunta-alueiden ja urheilukenttien hoidon organisoiminen yhdelle toimijalle, jokivarsien tulvasuojelun toimenpiteet.

Talousarvio sisältää toki huomattavia uusia hankekita, kehäradan rakentaminen alkaa. Radan pitäisi valmistua vuonna 2014. Kaksi päiväkotia on ohjelmassa ja koulujen laajennuksia. Koivukylän koulun kohtalo jäi vielä avoimeksi ja useita muita remontteja on lykätty tuleville vuosille.

Vantaan talousarviosta aletaan neuvotella maanantaina. Kaupunginjohtaja on pantu karsimaan lautakuntien ehdotusta liki kymmenellämiljoonalla. Keväällä annetttu kehys olisi jo johtanut supistuksiin. Kun karsitaan niin vähävarainen kärsii,

Nyt kamppaillaan siitä saakoehdotukseen lisäyksiä. Kyllä saa, jos veroa hiukan  nostetaan. Neljännespennin nosto tuottaa kolmen vuoden taloussuunnitelmakaudell 27 Milj. euroa. Sillä saadaan lisää kodinhoitajia, lisää opettajia (molempia muutamia kymmeniä) psykolopi ja sosiaalityöntekijä koluihin ja monta muta pikkujuttua.

Olisi aika kääntää uppiniskainen valtion verojen rikkaita suosiva verohelpotus kunnallisikis palveluiksi.